2014-imi silaannarsuarmik mingutsitsineq
Kalaallit Nunaata nunat tamalaat akoarnanni silaannarsuarmik mingutsitsinikinnerulernissamik isumaqatigiissutaa malinneqarnersoq paasiniarlugu ilaatigut silaannarsuarmik mingutsitsinermik nalunaarut suliarineqartarpoq. EU-p 2013-imiit 2020-mut silap pissusaanut isumaqatigiissutaannut (ESD-imut) Kalaallit Nunaat akisussaassutsimik pituttorsimanngilaq. Taamaakkaluartoq Kalaallit Nunaat pisussaavoq FN-ip Klima Konventionianut (UNFCCC-imut) silaannarsuarmik mingutsitsineq ukiumoortumik nalunaarsussallugu, nalunaarsuut mingutsitsinermut tamakkiisumut atorneqartarpoq.
Nukissiuutinit allanillu drivhusgassinit pinngortinneqartunik CO2-mik mingutsitsineq drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq tamarmiusumi nalunaarsorneqartarput. Kalaallit Nunaanni mingutsitsineq ukunannga pinngortoq nalunaarutigineqartarpoq: metan CH4, lattergas N2O, hydroflour-karboner HFC aamma svovlhexaflourid SF6. Taakku tamarmik CO2-mut assersuunneqartarput (CO2-ækvivalent).
2014-imi drivhusgassimik silaannarsuarmik misissuineq 554.587 ton CO2-mut assersuunneqarput (CO2-ækvivalent), tassunga tunngatillugu titartagaq 2 takuuk. Tamanna 1990-imut sanilliullugu 14,9 pct.-imik annikinneruvoq. Silaannarsumarmik mingutsitsineq annertunerpaaq nukissiornermi orsussanik atuinermit pisimavoq.